\nAUTUAAN HEMMINGIN<\/strong><\/span><\/h1>\n
katolinen seurakunta Turussa
\n\u00b7<\/span><\/strong><\/span><\/h4>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/St_Brigitta_1476-210x300.jpg\")
<\/strong><\/span><\/p>\nSeurakunnan historiikki<\/strong><\/span><\/h1>\n <\/p>\n
\nAIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nReformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin \u00d6rebron valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1617.
\n\u00b7<\/span>
\nTurun seurakunnan alkujuuri oli kuitenkin niiss\u00e4 muutamissa yksitt\u00e4isiss\u00e4 katolilaisissa merimiehiss\u00e4, kauppiaissa ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiss\u00e4, joita 1700-luvulla oleskeli Turussa. Ensimm\u00e4inen tunnettu Turkuun suuntautunut katolinen sielunhoitomatka oli Tukholman provikaarin Paolo Morettin vierailu syyskes\u00e4ll\u00e4 1796. Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisen Suomen sodan j\u00e4lkeen Turkuun sijoitettiin ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4, johon kuului my\u00f6s katolisia sotilaita. Viipurin katoliset papit k\u00e4viv\u00e4t mahdollisuuksien mukaan Turussa helmikuusta 1811 l\u00e4htien.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nEnsin Turku kuului Helsingin Pyh\u00e4n Henrikin seurakuntaan. Vuonna 1890 Turun ven\u00e4l\u00e4isen varuskunnan alueella asui 64 katolilaista. Puolalainen sotilaspappi toimitti messuja Turun Betel-kirkossa. Saarna pidettiin joko puolaksi tai ven\u00e4j\u00e4ksi. Katolisilla sotilailla oli oma hautausmaa ortodoksisen hautausmaan kupeessa. My\u00f6hemmin osa siit\u00e4 lohkaistiin katolisen seurakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a01900-luvun alussa Turkuun kotiutui muutamia italialais- ja saksalaissyntyisi\u00e4 perheit\u00e4, jotka kaipasivat katolista sielunhoitoa. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen kaupungissa oleskeli kiertelevi\u00e4 italialaisia kauppiaita ja posetiivareita. Saksalainen panimomestari Maximilian Heining ty\u00f6skenteli Auran panimossa ja vaikutti siihen, ett\u00e4 Turussa alettiin viett\u00e4\u00e4 messuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKun Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin vuonna 1920, se paransi Turun katolilaisten asemaa. Kirkkoherra Johannes van Gijsel teki vuodesta 1922 alkaen sielunhoitomatkoja Turkuun noin kerran kuukaudessa. Messuja vietettiin panimomestari Heiningin kodissa. L\u00e4sn\u00e4 oli tavallisesti parikymment\u00e4 seurakuntalaista. Saarna pidettiin ruotsiksi tai saksaksi. My\u00f6s ripitt\u00e4ytyminen hoidettiin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/birgerink14-300x250.jpg\")
<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/birgerinkatu-300x200.jpg\")
\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/luostarinoviaukko-300x200.jpg\")
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/kirkkorakenteilla.jpg\")
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/lasimaalaus-1-300x175.jpg\")
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/isavossjaessu-150x300.jpg\")
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/sisaret-300x169.jpg\")
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/isapeterjarenate-300x177.jpg\")
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/sali-300x199.jpg\")
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n![\"\"](\"http:\/\/www.catholicturku.fi\/wp-content\/uploads\/adoraatio2-271x300.jpg\")
<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/strong><\/span><\/p>\nSeurakunnan historiikki<\/strong><\/span><\/h1>\n <\/p>\n
\nAIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nReformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin \u00d6rebron valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1617.
\n\u00b7<\/span>
\nTurun seurakunnan alkujuuri oli kuitenkin niiss\u00e4 muutamissa yksitt\u00e4isiss\u00e4 katolilaisissa merimiehiss\u00e4, kauppiaissa ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiss\u00e4, joita 1700-luvulla oleskeli Turussa. Ensimm\u00e4inen tunnettu Turkuun suuntautunut katolinen sielunhoitomatka oli Tukholman provikaarin Paolo Morettin vierailu syyskes\u00e4ll\u00e4 1796. Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisen Suomen sodan j\u00e4lkeen Turkuun sijoitettiin ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4, johon kuului my\u00f6s katolisia sotilaita. Viipurin katoliset papit k\u00e4viv\u00e4t mahdollisuuksien mukaan Turussa helmikuusta 1811 l\u00e4htien.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nEnsin Turku kuului Helsingin Pyh\u00e4n Henrikin seurakuntaan. Vuonna 1890 Turun ven\u00e4l\u00e4isen varuskunnan alueella asui 64 katolilaista. Puolalainen sotilaspappi toimitti messuja Turun Betel-kirkossa. Saarna pidettiin joko puolaksi tai ven\u00e4j\u00e4ksi. Katolisilla sotilailla oli oma hautausmaa ortodoksisen hautausmaan kupeessa. My\u00f6hemmin osa siit\u00e4 lohkaistiin katolisen seurakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a01900-luvun alussa Turkuun kotiutui muutamia italialais- ja saksalaissyntyisi\u00e4 perheit\u00e4, jotka kaipasivat katolista sielunhoitoa. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen kaupungissa oleskeli kiertelevi\u00e4 italialaisia kauppiaita ja posetiivareita. Saksalainen panimomestari Maximilian Heining ty\u00f6skenteli Auran panimossa ja vaikutti siihen, ett\u00e4 Turussa alettiin viett\u00e4\u00e4 messuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKun Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin vuonna 1920, se paransi Turun katolilaisten asemaa. Kirkkoherra Johannes van Gijsel teki vuodesta 1922 alkaen sielunhoitomatkoja Turkuun noin kerran kuukaudessa. Messuja vietettiin panimomestari Heiningin kodissa. L\u00e4sn\u00e4 oli tavallisesti parikymment\u00e4 seurakuntalaista. Saarna pidettiin ruotsiksi tai saksaksi. My\u00f6s ripitt\u00e4ytyminen hoidettiin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nReformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin \u00d6rebron valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuonna 1617.
\n\u00b7<\/span>
\nTurun seurakunnan alkujuuri oli kuitenkin niiss\u00e4 muutamissa yksitt\u00e4isiss\u00e4 katolilaisissa merimiehiss\u00e4, kauppiaissa ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiss\u00e4, joita 1700-luvulla oleskeli Turussa. Ensimm\u00e4inen tunnettu Turkuun suuntautunut katolinen sielunhoitomatka oli Tukholman provikaarin Paolo Morettin vierailu syyskes\u00e4ll\u00e4 1796. Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisen Suomen sodan j\u00e4lkeen Turkuun sijoitettiin ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4, johon kuului my\u00f6s katolisia sotilaita. Viipurin katoliset papit k\u00e4viv\u00e4t mahdollisuuksien mukaan Turussa helmikuusta 1811 l\u00e4htien.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nEnsin Turku kuului Helsingin Pyh\u00e4n Henrikin seurakuntaan. Vuonna 1890 Turun ven\u00e4l\u00e4isen varuskunnan alueella asui 64 katolilaista. Puolalainen sotilaspappi toimitti messuja Turun Betel-kirkossa. Saarna pidettiin joko puolaksi tai ven\u00e4j\u00e4ksi. Katolisilla sotilailla oli oma hautausmaa ortodoksisen hautausmaan kupeessa. My\u00f6hemmin osa siit\u00e4 lohkaistiin katolisen seurakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a01900-luvun alussa Turkuun kotiutui muutamia italialais- ja saksalaissyntyisi\u00e4 perheit\u00e4, jotka kaipasivat katolista sielunhoitoa. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen kaupungissa oleskeli kiertelevi\u00e4 italialaisia kauppiaita ja posetiivareita. Saksalainen panimomestari Maximilian Heining ty\u00f6skenteli Auran panimossa ja vaikutti siihen, ett\u00e4 Turussa alettiin viett\u00e4\u00e4 messuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKun Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin vuonna 1920, se paransi Turun katolilaisten asemaa. Kirkkoherra Johannes van Gijsel teki vuodesta 1922 alkaen sielunhoitomatkoja Turkuun noin kerran kuukaudessa. Messuja vietettiin panimomestari Heiningin kodissa. L\u00e4sn\u00e4 oli tavallisesti parikymment\u00e4 seurakuntalaista. Saarna pidettiin ruotsiksi tai saksaksi. My\u00f6s ripitt\u00e4ytyminen hoidettiin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u00b7<\/span>
\nTurun seurakunnan alkujuuri oli kuitenkin niiss\u00e4 muutamissa yksitt\u00e4isiss\u00e4 katolilaisissa merimiehiss\u00e4, kauppiaissa ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiss\u00e4, joita 1700-luvulla oleskeli Turussa. Ensimm\u00e4inen tunnettu Turkuun suuntautunut katolinen sielunhoitomatka oli Tukholman provikaarin Paolo Morettin vierailu syyskes\u00e4ll\u00e4 1796. Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisen Suomen sodan j\u00e4lkeen Turkuun sijoitettiin ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4, johon kuului my\u00f6s katolisia sotilaita. Viipurin katoliset papit k\u00e4viv\u00e4t mahdollisuuksien mukaan Turussa helmikuusta 1811 l\u00e4htien.<\/h6>\n
\u00b7<\/span><\/h6>\nEnsin Turku kuului Helsingin Pyh\u00e4n Henrikin seurakuntaan. Vuonna 1890 Turun ven\u00e4l\u00e4isen varuskunnan alueella asui 64 katolilaista. Puolalainen sotilaspappi toimitti messuja Turun Betel-kirkossa. Saarna pidettiin joko puolaksi tai ven\u00e4j\u00e4ksi. Katolisilla sotilailla oli oma hautausmaa ortodoksisen hautausmaan kupeessa. My\u00f6hemmin osa siit\u00e4 lohkaistiin katolisen seurakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a01900-luvun alussa Turkuun kotiutui muutamia italialais- ja saksalaissyntyisi\u00e4 perheit\u00e4, jotka kaipasivat katolista sielunhoitoa. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen kaupungissa oleskeli kiertelevi\u00e4 italialaisia kauppiaita ja posetiivareita. Saksalainen panimomestari Maximilian Heining ty\u00f6skenteli Auran panimossa ja vaikutti siihen, ett\u00e4 Turussa alettiin viett\u00e4\u00e4 messuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKun Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin vuonna 1920, se paransi Turun katolilaisten asemaa. Kirkkoherra Johannes van Gijsel teki vuodesta 1922 alkaen sielunhoitomatkoja Turkuun noin kerran kuukaudessa. Messuja vietettiin panimomestari Heiningin kodissa. L\u00e4sn\u00e4 oli tavallisesti parikymment\u00e4 seurakuntalaista. Saarna pidettiin ruotsiksi tai saksaksi. My\u00f6s ripitt\u00e4ytyminen hoidettiin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nKun Suomen apostolinen vikaarikunta perustettiin vuonna 1920, se paransi Turun katolilaisten asemaa. Kirkkoherra Johannes van Gijsel teki vuodesta 1922 alkaen sielunhoitomatkoja Turkuun noin kerran kuukaudessa. Messuja vietettiin panimomestari Heiningin kodissa. L\u00e4sn\u00e4 oli tavallisesti parikymment\u00e4 seurakuntalaista. Saarna pidettiin ruotsiksi tai saksaksi. My\u00f6s ripitt\u00e4ytyminen hoidettiin n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nPUISTOKATU 1<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunta kaipasi omia tiloja. Sit\u00e4 varten kirkkoherra van Gijsel vuokrasi vaatimattoman puurakennuksen Martinsillan kohdalta (Puistokatu 1). Talo oli rappeutunut, kappeli oli talvisin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4, ja seini\u00e4 peittiv\u00e4t kellastuneet, repaleiset tapetit. T\u00e4ss\u00e4 r\u00f6ttel\u00f6ss\u00e4 pieni lauma vietti samaa pyh\u00e4\u00e4 messua, jota oli vietetty Turun tuomiokirkossa Missale Aboensen mukaisesti.\u00a0Puistokadun kappeli siunattiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 17.6.1922 ja omistettiin pyh\u00e4lle Birgitalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien kappelissa vietettiin messua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kerran kuussa. \u201dMessuun kokoontui yleens\u00e4 noin 30 henke\u00e4, yksi posetiivari, pari j\u00e4\u00e4tel\u00f6kauppiasta, pari kauppamiest\u00e4 perheineen, yksi basaarinpit\u00e4j\u00e4 ja joitakin saksalaisia panimomiehi\u00e4.\u201d<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 14 JA ITSEN\u00c4ISEN SEURAKUNNAN SYNTY<\/b><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nPuistokadun kappelia ei voitu ajatella vakituiseksi ratkaisuksi, joten kirkkoherra van Gijsel joutui etsim\u00e4\u00e4n seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen l\u00f6ytyi nykyisen kirkon naapurista Birgerinkadulta. Kadun nimi nykyisin on Ursininkatu.\u00a0Birgerinkadun kappeli rakennettiin poistamalla sein\u00e4 kahden asuinhuoneen v\u00e4list\u00e4. Huoneistoon kuuluivat my\u00f6s papin huone ja keitti\u00f6. Papin huonetta k\u00e4ytettiin my\u00f6hemmin kirkkoherran ty\u00f6- ja makuuhuoneena, sakaristona ja vierashuoneena. Keitti\u00f6 oli samalla kirkkoherraa avustavan luostariveljen asunto.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\nKappelirakennus hankittiin ja kunnostettiin vuoden 1926 alkupuoliskolla. Kristuksen ruumiin juhlana 3.6.1926 van Gijsel vietti siell\u00e4 ensimm\u00e4isen messun. Is\u00e4 Guliemus Cobben nimitettiin Turkuun kirkkoherraksi, ja h\u00e4n saarnasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 26.9.1926. Is\u00e4 Cobben j\u00e4i asumaan Turkuun ja alkoi pit\u00e4\u00e4 omaa kirkonkirjaa, siihen asti seurakuntalaiset olivat kuuluneet Helsingin seurakuntaan. Turun seurakunta oli syntynyt.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kirkkoherra Guliemus Cobben (s.1897, k.1985) oli syntyisin Hollannista ja kuului Pyh\u00e4n Syd\u00e4men pappien veljeskuntaan (SCJ). Turkuun tullessaan h\u00e4n oli 29-vuotias. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina h\u00e4n saarnasi l\u00e4hinn\u00e4 ruotsiksi ja saksaksi, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 seurakuntalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomea paremmin. Kirkkoherra Cobben oli iloinen, v\u00e4lit\u00f6n ja hyv\u00e4ntahtoinen nuori pappi, joka tyytyi mukisematta pappilansa ahtaisiin oloihin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Vuodesta 1931 veli Erik, entinen merikapteeni, ty\u00f6skenteli pappilassa kirkkoherran avustajana. H\u00e4n laittoi ruokaa, korjasi vaatteita ja palveli messussa. Koska ruokamenoissa oli s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4, ateriat olivat vaatimattomia ja kirkkoherran terveys heikkeni. Kirkkoherra Cobbenin ty\u00f6kausi Turussa kesti l\u00e4hes kahdeksan vuotta. Vuonna 1934 Cobben nimitettiin apostoliseksi vikaariksi ja h\u00e4net vihittiin Hollannissa piispaksi. Seurakunta iloitsi nimityksest\u00e4, mutta suri sit\u00e4, ett\u00e4 he menettiv\u00e4t pidetyn kirkkoherransa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n
BIRGERINKATU 15<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Seurakunnan j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen kirkkoherra oli Laurentius Holzer (s.1897, k.1978). H\u00e4n oli hollantilainen seurakuntapappi, eik\u00e4 kuulunut mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntaan. H\u00e4n saapui Suomeen v. 1922. Holzer tunnettiin taitavana talousmiehen\u00e4 ja rakennusten suunnittelijana, ja Turussa n\u00e4it\u00e4 taitoja tarvittiin. Virkaanasettajaisia vietettiin 4.8.1935. Kirkkoherra l\u00e4hti heti ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rahaa Hollannista ja palattuaan ryhtyi hieromaan kauppaa Birgerinkatu 15:n tontista. Kauppahinta oli 395000 markkaa, ja pankkilainaa oli otettava 350000 markkaa. Korot ja kuoletukset maksettiin arpajaisilla, ker\u00e4yksill\u00e4 ja erilaisilla liiketoimilla. Kirkkoherra toimi itse arkkitehtina ja rakennusmestarina. Uusi kappeli valmistui nopeasti, vihki\u00e4iset voitiin pit\u00e4\u00e4 helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 31.5.1936.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nAikaisempaan verrattuna Birgerinkatu 15:n kappeli oli tilava ja kaunis. Puuveistoksin koristettu kaappialttari oli saatu lahjaksi hollantilaisilta luostarisisarilta. Seurakunnan velkataakan huojentamiseksi kirkkoherra teki pitki\u00e4 rahankeruumatkoja Eurooppaan. Kun poliittinen tilanne synkkeni syksyll\u00e4 1939, monet seurakuntalaiset siirtyiv\u00e4t Saksaan tai Ruotsiin, jotkut jopa Italiaan asti. Toiset muuttivat kaupungista maaseudulle suojautuakseen pommituksilta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nTalvisodan kest\u00e4ess\u00e4 kappelissa toimitettiin vain aamumessut. Pappilassa asuminen oli uhkarohkeaa, pommisuojaan oli pitk\u00e4 matka, ja vihollisen maalitauluna oleva rautatieasema oli melkein vieress\u00e4. Kirkkoherra muuttikin asumaan Kristiinankadulle v\u00e4h\u00e4n turvallisempaan taloon. Kun sota-aikana oli vaikea ker\u00e4t\u00e4 rahaa seurakunnan toimintaa varten, kirkkoherra Holzer yritti keksi\u00e4 muita keinoja. H\u00e4n nikkaroi laudanp\u00e4tkist\u00e4 leluja, joita myytiin Wilhelm Casagranden liikkeess\u00e4. Tuotteet meniv\u00e4t hyvin kaupaksi, mutta yhti\u00f6n toiminta lopetettiin, kun piispa huomautti, ettei t\u00e4llainen liiketoiminta sopinut papille.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nToisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kirkkoherra l\u00e4hti j\u00e4lleen varainkeruumatkoilleen ja k\u00e4vi my\u00f6s Roomassa selostamassa liiketoimiaan paavin sihteerille ja sai niille Vatikaanin hyv\u00e4ksymisen. Poiketessaan Hollannissa h\u00e4n sai Pyh\u00e4n Syd\u00e4men veljeskunnalta 10000 dollaria avustusta ja osti koko rahalla tulppaanin sipuleita. Kun tulppaanit tulivat Suomeen, h\u00e4n myi ne huutokaupalla Helsingiss\u00e4. Tulos oli 50000 dollaria. Seuraavaksi Holzer toi maahan riisi\u00e4 ja appelsiineja. H\u00e4n myi herkut eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan, ja n\u00e4ill\u00e4 keinoilla h\u00e4n pystyi maksamaan Turun kappelin rakennusvelat ja rakennutti 1940-luvun lopulla kappelin tontille kolmikerroksisen talon sisarten lastenkotia varten. Kirkkoherra laati itse uudisrakennuksen piirustukset ja toimi rakennusmestarina. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elokuussa 1949.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nTaloon asettui viisi Pyh\u00e4n Syd\u00e4men s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan sisarta. Lastenkoti avasi ovensa. Lastenkodissa oli aluksi noin 30 lasta, lastentarhassa k\u00e4vi p\u00e4ivitt\u00e4in jopa 80 oppilasta. Mustahuntuisten sisarten ilmestyminen katukuvaan oli merkkitapaus, ja heit\u00e4 haastateltiin lehdiss\u00e4. Lastenkoti lopetti toimintansa 1950-luvulla tultuaan tarpeettomaksi, mutta lastentarha toimi kev\u00e4\u00e4seen 1984 asti.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Jan Snijders (s.1912, k.1972) oli kirkkoherrana vuosina 1949-1967. H\u00e4nkin oli syntyisin Hollannista. Snijders halusi kohottaa seurakunnan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kasvattaa hajanaisesta laumastaan yhten\u00e4isen perheen. Monet kokivat, ett\u00e4 h\u00e4nen toimikautensa oli hengellisen kasvun aikaa. H\u00e4n pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoroa ja oli kiinnostunut my\u00f6s lapsi- ja nuorisoty\u00f6st\u00e4. Voimiensa ehtyess\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 sairaalapapiksi Saksaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nUUDEN KIRKON RAKENTAMINEN<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nVuonna 1966 seurakunnassa oli 225 j\u00e4sent\u00e4 ja heist\u00e4 157 Suomen kansalaisia. Suomenkielisten seurakuntalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi verkalleen, ja monet alkuaan vieraskieliset perheet suomalaistuivat. Viimeinen messu Ursininkatu 15:n puukappelissa vietettiin 6.1.1966. Pari viikkoa my\u00f6hemmin rakennus purettiin. Messut vietettiin sen j\u00e4lkeen sisarten talon kappelissa, kunnes uusi kirkko valmistuisi.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nLuostarin p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti rakenteilla.<\/em><\/h6>\n
\u00b7<\/span><\/h6>\nNykyisen Pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kirkon piirustukset oli laatinut kaupungin arkkitehti A.S. Sandelin, ja hankkeen rahoitusta oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hoitanut Holzer. Uusi kirkko vihittiin 5.11.1966.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nLasimaalaukset ja muut taide-esineet ovat is\u00e4 J. De Visserin k\u00e4sialaa. Alttarisein\u00e4ll\u00e4 oli aluksi takoraudasta ja ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu suuri krusifiksi ja alttarin vierell\u00e4 kuusi kuparista kynttil\u00e4njalkaa. Takasein\u00e4ll\u00e4 olivat kirkon suojelijoiden, pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin kuvat. Sivukappeliin oli sijoitettu kastemalja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKadun puoleisessa suuressa ikkunassa on n\u00e4ky Kristuksesta maailmankaikkeuden ja luomakunnan keskushahmona. P\u00e4\u00e4aiheena on vanha kristillinen kala ja leip\u00e4kori. Suuri kala, siis Kristus, johtaa seuraajiaan. Sivukappelin puoleinen ikkuna kuvaa Suomen kirkon historiaa. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pyh\u00e4 Eerik ja pyh\u00e4 Henrik saapumassa ristiretkelle ja keskiaikainen piispa istumassa valtaistuimellaan sek\u00e4 lopuksi Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa Turun tuomiokirkon ja Turun vaakunan vierell\u00e4.
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u00b7<\/span>
\nKirkon vihki piispa Cobben, ja tilaisuuteen olivat saapuneet useimmat Suomessa ty\u00f6skentelev\u00e4t katoliset papit, sisaret ja veljet. Piispa siunasi kirkkosalin ja sijoitti alttarikiveen pyh\u00e4n Birgitan, Laurentiuksen, Bonifatiuksen ja Cecilian reliikkej\u00e4. Piispa Verschuren vietti uuden alttarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ensimm\u00e4isen messun useiden pappien avustamana.\u00a0Teresa-yhdistyksen toiminta oli n\u00e4ihin aikoihin vilkkaimmillaan, aktiivisia j\u00e4seni\u00e4 oli parikymment\u00e4. Seurakuntasaliin hankittiin tuolit yhdistyksen ker\u00e4\u00e4mill\u00e4 varoilla.\u00a0Seuraavana kirkkoherrana toimi is\u00e4 Jan Paus 23.3.1967 l\u00e4htien nelj\u00e4ntoista vuoden ajan. H\u00e4nen aloitteestaan alettiin kokoontua sunnuntaina messun j\u00e4lkeen kirkkokahville.<\/h6>\n
\u00b7<\/span><\/h6>\nIs\u00e4 Frans Voss oli Turun kirkkoherrana vuosina 1981-1993. H\u00e4n pyrki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n liturgiaa, korosti lukijoiden ja messupalvelijoiden sek\u00e4 kuoron osuutta ja j\u00e4rjesti lauluharjoituksia uusien s\u00e4velmien oppimiseksi.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span>\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakuntaneuvoston ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi ja tehostui. Erillinen talousneuvosto sai teht\u00e4v\u00e4ksi kohentaa seurakunnan kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 taloutta.<\/h6>\n\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span>\u00b7<\/span>
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1985 kirkkoherra Voss ja ryhm\u00e4 seurakuntalaisia tekiv\u00e4t pyhiinvaellusmatkan Vadstenaan. Vierailun er\u00e4s tarkoitus oli rohkaista sisarkuntaa perustamaan uusi luostari Turkuun, ja vuonna 1986 t\u00e4m\u00e4 tapahtui.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nBIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n
BIRGITTALAISSISARET<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nBirgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Birgittalaissisaret palasivat Suomeen kes\u00e4ll\u00e4 1986 nelisensataa vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Naantalin luostari oli sulkenut ovensa. He avasivat vieraskodin ja opiskelija-asuntolan. Pihamaalle kirkon ja sisarten talon v\u00e4liin pystytettiin Birgittasali, jonka piirustukset laati arkkitehti Benito Casagrande. Luostarin perustaminen merkitsi koko seurakuntael\u00e4m\u00e4n vilkastumista.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Sisarten Turkuun saapumisen kolmekymmenvuotisjuhlaa vietettiin alkukes\u00e4st\u00e4, ja Birgittalaissisarten yst\u00e4v\u00e4t ry:n puheenjohtaja Leena Casagrande kommentoi sisarten merkityst\u00e4 juhlapuheessaan n\u00e4in: Sisarten Suomeen saaminen vaati tietenkin paljon neuvotteluja ja valmisteluja. Piispa Paul Verschuren k\u00e4vi keskusteluja Rooman \u00c4iti Teklan kanssa, mutta Turussakin tehtiin omia valmisteluja. Is\u00e4 Frans otti asian puheeksi seurakuntaneuvostossa. Siell\u00e4 Vittorio Casagrande ehdotti hankkeen jouduttamiseksi pyhiinvaellusmatkaa Vadstenaan. N\u00e4in voisimme uskoa meid\u00e4n toivomuksemme itse Pyh\u00e4lle Birgitalle. Joukko seurakuntalaisia l\u00e4hti toiviomatkalle Ruotsiin. Kuultuaan seurakuntamme matkasta piispamme kommentoi sit\u00e4 hymyillen: ” Jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, on pakko onnistua.”<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nN\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
N\u00e4iden kolmenkymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea sisarten yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja yst\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sisarten luona on aina hyv\u00e4 olla\u2026 Jos k\u00e4yt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain messuissa, n\u00e4et sisaret levollisina kirkossa, mutta voin vakuuttaa, ett\u00e4 he arkip\u00e4ivin\u00e4 ahkeroivat aamusta iltaan.\u00a0He rukoilevat monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien ja jo edesmenneiden yst\u00e4viens\u00e4 puolesta, mik\u00e4 sekin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, mutta he tekev\u00e4t paljon\u00a0muutakin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nVieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Vieraskoti<\/strong><\/a><\/span> vaatii joka p\u00e4iv\u00e4 ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista. Olemme lukemattomia kertoja saaneet nauttia herkullisia kahvihetki\u00e4 ja aterioita t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja\u00a0tilojen siisteyden voi jokainen itse todeta. Lattiat kiilt\u00e4v\u00e4t, aina!\u00a0 Sisar Nunzian kukkatarha tuossa pihassa ilahduttaa jokaista sis\u00e4\u00e4ntulijaa, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n kukoista ilman ty\u00f6t\u00e4. Uudet sisaret ahkeroivat my\u00f6s suomen kielen tunneilla, siin\u00e4 vasta ty\u00f6t\u00e4 onkin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sisaret auttavat my\u00f6s seurakuntaa mm. siivoamalla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 pappimme sy\u00f6v\u00e4t terveellisesti ja hyvin – ja lainaamalla seurakunnalle t\u00e4t\u00e4 kaunista Birgittasaliaan.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n
KOLMEKYMMENT\u00c4 VUOTTA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu monia unohtumattomia tilaisuuksia ja juhlia, mutta viel\u00e4 useampia t\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia, ihania hetki\u00e4, jotka s\u00e4ilyv\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 aina.\u201d Paavi Johannes Paavali II:n vierailu kes\u00e4kuussa 1989 oli tietenkin suuri tapahtuma seurakunnassa. Seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vietnamilaisten ja mm. puolalaisten perheiden muuttaessa Turun seudulle.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Seuraavaksi kirkkoherrana toimi is\u00e4 Ryszard Mis (SCJ). H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llinen olemuksensa ja syv\u00e4mietteiset saarnansa saavuttivat seurakuntalaisissa vastakaikua. Is\u00e4 Ryszard Misin siirrytty\u00e4 vuonna 1997 veljeskuntansa johtoteht\u00e4viin Roomaan toimi kirkkoherrana vuosina 1998-2000 is\u00e4 Jaros\u0142aw Nieci\u0105g (SCJ) ja sitten is\u00e4 Wies\u0142aw Swiech (SCJ) vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 seurakunta sai uuden, pitk\u00e4aikaisemman kirkkoherran, is\u00e4 Peter G\u0119baran (SCJ), joka siirtyi Turkuun Tampereelta.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Seurakunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vuosikymmenten varrella ollut my\u00f6s monia kes\u00e4isi\u00e4 tapahtumia. Pyhiinvaellus K\u00f6yli\u00f6\u00f6n viikkoa ennen juhannusta on ollut jokavuotinen tapahtuma. My\u00f6s K\u00f6karin luostarisaarelle on tehty vierailuja silloin t\u00e4ll\u00f6in. Turun linnan Sturen kirkossa on vietetty katolista messua Turun keskiaikap\u00e4ivien yhteydess\u00e4, ja Koroisilla on vietetty messua useana kes\u00e4n\u00e4 ja messun yhteyteen on my\u00f6s liitetty pieni pyhiinvaellus kirkolta Koroisiin.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
2000-luvulla seurakunnassa ovat edelleen jatkaneet toimintaansa aktiivisesti erilaiset piirit, mm. nuorten piiri, ja uusia on perustettu, esim. teologinen opintopiiri ja Muksujen kerho aivan pienille lapsille.\u00a0Seurakunnan toiminta on laajentunut my\u00f6s diasporassa, esim. Ahvenanmaalla on entist\u00e4 enemm\u00e4n katolilaisia, joiden luona kirkkoherra k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Eurajoella pidet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messuja, joihin osallistuu suuri joukko mm. puolalaisia.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nSeurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Seurakunnassa on eri kansallisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt 90-luvulla ja sen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri kansallisuuksia on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 60, ja seurakuntalaiset puhuvat ainakin 30 eri kielt\u00e4. Turun pyh\u00e4n Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnassa elet\u00e4\u00e4nkin hyvin kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa katolisuus tulee k\u00e4sin kosketeltavaksi, kun monista eri maista tulleet muodostavat yhden seurakunnan ja rikastuttavat sen ja koko hiippakunnankin el\u00e4m\u00e4\u00e4 omilla erityispiirteill\u00e4\u00e4n.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kirkkorakennuksessa on tehty muutoksia ja remontteja 2000-luvulla, esimerkiksi kirkkosalin valaistus ja \u00e4\u00e4nentoisto on uusittu.
\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nKirkkosali<\/i><\/h6>\n
<\/h6>\nKirkkosalin yhteydess\u00e4 oleva sakramenttikappeli<\/em><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n <\/p>\n
Seurakunnan kasvaessa on kirkkorakennus k\u00e4ynyt pieneksi, ja p\u00e4\u00e4messun aikana monesti kaikki paikat ovat t\u00e4ynn\u00e4 viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten. Vuodesta 2013 alkaen onkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vietetty my\u00f6s sunnuntain aamumessu klo 9 joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi, ja klo 18 iltamessu englanniksi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ohjelmaan mahtunut ainakin puolan, vietnamin, tagalogin, espanjan ja arameankielisi\u00e4 messuja.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\nKatolisen hautausmaan hoito kuuluu t\u00e4lle seurakunnalle, ja jo monivuotiseksi perinteeksi ovat tulleet vuosittain aina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t talkoot alueen kunnostamiseksi. V\u00e4lill\u00e4 hautausmaalla on ollut my\u00f6s hoitaja, mutta hoitajan lopetettua teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ovat varsinkin vietnamilaiset seurakuntalaiset ahkeroineet hautausmaan kunnostamisessa.<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u00b7<\/span>
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nVuosia 1926-1996 k\u00e4sittelev\u00e4 osuus perustuu Kalevi Vuorelan kirjoittamaan artikkeliin, joka on julkaistu seurakuntalehden juhlanumerossa vuonna 1996. Vuodesta 2000 eteenp\u00e4in tiedot Jouni Leinonen ja Leena Casagrande.
\n\u00b7<\/span>
\nL\u00e4hde: Seurakuntalehti 3\/2016 juhlanumero<\/strong><\/h6>\n
\u00b7<\/span><\/h6>\n
\nSEURAKUNTA TILASTOLUKUINA<\/strong><\/span><\/h4>\n\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u00b7<\/span>
\nJ\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 (hl\u00f6)<\/strong>
\n1930\u00a0 >\u00a0 81
\n1940\u00a0 > 144
\n1967\u00a0 >\u00a0 236
\n1987\u00a0 >\u00a0 438
\n1996\u00a0 >\u00a0 820
\n2015\u00a0 >\u00a0 1912<\/h6>\n2021\u00a0 >\u00a0 2342
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\nPuola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u00b7<\/span>
\nKielijakauma vuonna 2015\u00a0 |\u00a0 2021 (hl\u00f6)<\/strong>
\nSuomi\u00a0 >\u00a0 523\u00a0 |\u00a0 546<\/h6>\n
Puola\u00a0 >\u00a0 321\u00a0 |\u00a0 537<\/h6>\nVietnam\u00a0 >\u00a0 174\u00a0 |\u00a0 172<\/h6>\nEspanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Espanja\u00a0 >\u00a0 115\u00a0 |\u00a0 121<\/h6>\nRuotsi\u00a0 >\u00a0 128\u00a0 |\u00a0 116<\/h6>\nAramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Aramea\u00a0 >\u00a0 103\u00a0 |\u00a0 112<\/h6>\nTagalog\u00a0 >\u00a0 47\u00a0 |\u00a0 58<\/h6>\nArabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Arabia\u00a0 >\u00a0 30\u00a0 |\u00a0 34<\/h6>\nAssyria\u00a0 >\u00a0 11\u00a0 |\u00a0 10<\/h6>\nMuut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Muut\u00a0 >\u00a0 460\u00a0 |\u00a0 636<\/h6>\n\u00b7<\/span><\/h6>\n
\n\u25ba\u00a0\u00a0P\u00c4\u00c4VALIKKO<\/strong><\/a><\/span>
\n\u25ba\u00a0 ETUSIVU<\/strong><\/a><\/span><\/h5>\n
\nWebmaster<\/strong><\/h6>\nwebmaster (at) romanos.fi<\/a><\/span><\/h6>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" PYH\u00c4N BIRGITAN JA AUTUAAN HEMMINGIN katolinen seurakunta Turussa \u00b7 Seurakunnan historiikki AIKA ENNEN OMAN SEURAKUNNAN PERUSTAMISTA \u00b7 Reformaation seurauksena Suomen kirkon yhteydet katoliseen kristikuntaan katkaistiin vuodesta 1517 l\u00e4htien, ja katolilaisuus oli kahdensadan vuoden ajan maassa kielletty\u00e4. \u201dKen ikin\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy paavin oppiin, h\u00e4nell\u00e4 ei milloinkaan ole oleva kotia eik\u00e4 asuinpaikkaa Ruotsin rajojen sis\u00e4puolella\u2026\u201d, s\u00e4\u00e4dettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":15,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1249","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62988,"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1249\/revisions\/62988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.catholicturku.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n